Se maaginen rakenneultra. Sen aika oli meillä viikolla 20+5. Melkein nolottaa myöntää että etukäteen en edes tiennyt mitä rakenneultrassa oikeastaan tapahtuu (taas palataan tähän asenteeseen - en tosiaan ole juurikaan perehtynyt asioihin etukäteen). Tiesin kuitenkin tietenkin että rakenneultrassa olisi mahdollisuus ehkä selvittää vauvan sukupuoli. Kuinka jännittävää! Myöhemmin minulla valkeni että nimensä mukaisesti rakenneultrassa käydään vauvan rakenteet läpi ja tarkistetaan että kaikki on kunnossa.
Sattuneesta syystä en siis osannut jännittää myöskään rakenneultraa etukäteen. Sukupuoli tietysti mietitytti hieman, vaikka olinkin jo ensimmäisessä ultrassa muodostanut mielessäni kuvan siitä, kumpi meille on tulossa. Vasta Naistenklinikan odotushuoneeseen istuessa vatsanpohjassa tuntui pieni kouristus ja kuiskasin hiljaa Matiakselle: Mitä jos kaikki ei olekaan kunnossa? Totutun järkevään tapaansa Matias vastasi vain pienellä hymyllä ja ottamalla minua kädestä kiinni. Turha sitä on etukäteen huolehtia. Onneksi ei tarvinnut odotella kovin kauaa vaan meidät kutsuttiin sisään melko pian.
Kätilö oli äärimmäisen mukava ja osaavan oloinen. Hän kertoi meille mittoja ottaessaan, mitä milloinkin tapahtuu ja miksi. Hän myös näytti tarkkaan mm. vauvan sydämen ja selitti sen toimintaa, laski jokaisen pienen sormen ja varpaan ja näytti mistä pienet aivot löytyvät. Tällä kertaa mekin jopa hahmotimme ultrakuvaa todella hyvin ja näimme jopa vauvan kasvot kun se katsoi suoraan ’kameraa’ kohti. Painoarvioksi tuli tässä vaiheessa 370g. Saimme myös ottaa ultrasta videota isovanhemmille ja sisaruksille näytettäväksi.
Sitten oli sen maagisen kysymyksen aika: Haluatteko tietää sukupuolen? No tottakai! Kun kätilö alkoi selittää että tässä kohtaa näkyy haaroväli, niin asiahan oli sillä selvä. Hän vielä vahvisti aikaisemman aavistukseni ja kyllähän meidän perheeseen tulee pieni poika!
Ultrassa tuli puheeksi, olinko vielä tuntenut vauvan liikkeitä. En ollut siihen mennessä ainakaan vielä tiedostanut niitä vauvan liikkeiksi vaikka pientä kuplintaa olinkin jo tuntenut alavatsassa. Samaan aikaan kun kätilö tätä kysyi, pomppasi ultraäänikapula (joku viisaampi voi kertoa mikä sen oikea nimi on!) selvästi ilmaan. Siinä tuli sitten samantien ensimmäiset liikkeet ja ne olivatkin todella selkeät! Sen jälkeen olenkin tuntenut liikkeet säännöllisesti päivittäin.
Rakenneultran jälkeen oli hyvällä tavalla epätodellinen olo. Siellä mahassa oikeasti kasvaa pieni poika. Silloin aloimme myös suunnittelemaan hankintoja tarkemmin ja onpa jotain jo hankittukin! Näistä myöhemmin lisää.
Millaisia kokemuksia muilla on rakenneultrasta? Saitteko selville vauvan sukupuolen tai halusitko edes tietää sitä?
Mua jännitti kanssa ihan hirveesti, onneksi kuitenkin kaikki oli hyvin. Meille on tulossa myös elokuussa esikoistyttö <3
VastaaPoistaIhanaa kuulla että teilläkin oli kaikki hyvin! Onnea tulevasta esikoistytöstä ja ihanaa odotusta! <3
PoistaJännitti hirveästi, itku tuli ennen ja jälkeen ultran. Pieni poika tulossa elokuussa meillekin. :) Ihana, empaattinen, asiallinen ja ystävällinen kätilö teki työnsä rauhallisesti ja huolella koko ajan tutkimuksen kulkua selittäen ja vauvaa esitellen. Ihana kokemus!
VastaaPoistaIhanaa kuulla että sielläkin on positiiviset kokemukset, etenkin kun on jännittänyt noin kovasti :) onnea sinnekin tulevasta esikoispojasta ja ihanaa odotusaikaa! <3
PoistaMua jännitti kans kauheesti! Itse ultrassa myös sydän pomppas kurkkuun kun munuaisia tarkistaessa kätilö alkoi mutisemaan itsekseen jotain ja tarkistelemaan jostain vihosta (en vieläkään tiedä mitä). Oli sitten pakko kysyä että onko kaikki ok niin kuulemma oli. Mulla tuli joskus alkuraskaudessa olo, että jos niitä on yks niin se on poika. 18+0 viikolla oli neuvolalääkäri, jonka ultrassa näky melkoset pallurat jalkojen välissä niin mietin onkohan se poika. En sillon kysynyt kun mies ei päässyt mukaan. Rakenneultrassa sitten paljastui pojaksi ❤ monet oli kuitenki ennen sitä ollut sitä mieltä että meille tulee tyttö.
VastaaPoistaNyt ois enää kolmisen viikkoa laskettuun aikaan kun odotetaan esikoista saapuvaksi toukokuun lopulla ❤
Tuo on kyllä kamalaa jos kätilö alkaa selvästi miettimään jotain, varmasti itsekin säikähtäisin että onko kaikki kunnossa! Onneksi kuitenkin oli :) Ja kyllä siinä omassa arvostuksessa varmasti jotain perääkin on, täällä oli tosiaan myös vahva fiilis että poika tulee ja niinhän siinä kävi!
PoistaVoi että, teillä on jo tosi lähellä laskettu aika, onnea ja ihanaa loppuodotusta! ❤️