Se paljon pelätty sokerirasitus ja vieläkin pelottavampi raskausdiabetes. Kävin sokerirasitustestissä toukokuun alkupuolella ja jännitin sitä etukäteen aivan älyttömästi! Olin lukenut muiden kokemuksia etukäteen ja mietin kuumeisesti, miten voin olla syömättä 12 tuntia ja miten saan pidettyä sen pahamaineisen sokerilitkun sisällä ja välttää oksennusrefleksin.
Mikä sokerirasituskoe?
Sokerirasituskoe on laboratoriokoe joka tehdään nykyään lähes kaikille synnyttäjille, sillä perusteeksi riittää jo mm. yli 25 vuoden ikä, 2. tyypin diabetes lähisuvussa tai ylipaino (BMI). Minulla ylittyy ikä, mutta myös lähisuvusta löytyy diabetesta äitini puolelta ja siksi olisin joutunut testiin joka tapauksessa.
Testi tehdään niin, että käytännössä ensin paastotaan edellisestä illasta lähtien (10-14 tuntia). Aamulla laboratoriotestiin mentäessä otetaan ensimmäinen verikoe (paastoarvo), jonka jälkeen tulee juoda 300g glukoosinestettä. Sitten odotellaan ensin 1 tunti, jonka jälkeen otetaan toinen verikoe (1h näyte), jonka jälkeen odotellaan taas 1 tunti ja otetaan viimeinen (2h näyte).
Oma kokemukseni
Edellisenä iltana suoritin tietenkin asianmukaisen 'tankkauksen' että 'selviän' seuraavaan aamuun asti.. Huoh :D Iltapalaksi taisin syödä leipää, jotain vihanneksia ja hedelmiä mutta ihan liian ison annoksen siihen nähden että ei 12 tuntia nyt NIIN pitkä aika ole.
Etukäteen jännitin ihan älyttömästi niin sokerilitkun juomista kuin verikokeen ottamistakin. Minulla on siis jonkun asteinen neulakammo ja jo verikokeen ottaminen käsivarresta on epämiellyttävää, saati sitten rokotukset. Laboratoriohoitaja oli selvästi ulkomaalainen ja puhui huonosti suomea, joten en jaksanut vaivautua selittämään tätä kuitenkaan hänelle ja purin vaan hammasta kun verikoe otettiin nopeaan tahtiin. :D
Etukäteen jännitin ihan älyttömästi niin sokerilitkun juomista kuin verikokeen ottamistakin. Minulla on siis jonkun asteinen neulakammo ja jo verikokeen ottaminen käsivarresta on epämiellyttävää, saati sitten rokotukset. Laboratoriohoitaja oli selvästi ulkomaalainen ja puhui huonosti suomea, joten en jaksanut vaivautua selittämään tätä kuitenkaan hänelle ja purin vaan hammasta kun verikoe otettiin nopeaan tahtiin. :D
Sokerilitku ei minun mielestäni oikeasti maistunut edes kovin pahalta. Se maistui oikeastaan ihan vadelmajuissilta. Olihan se liian makeaa etenkin kun ei ollut syönyt niin moneen tuntiin, mutta ei oikeasti niin paha mitä pelkäsin! Litku meni siis alas nopeasti ja helposti ilman ongelmia.
Ainakin Tikkurilan labrassa missä itse kävin, oli vähän sivummassa mukavat tuolit mihin minut ohjeistetiin odottelemaan väliajaksi, ettei tarvinnut odotusaulan kovilla penkeillä istua. Siinä minä istuskelin ja kuuntelin äänikirjaa aina väliajat, kunnes hoitaja kutsui takaisin seuraavaa verikoetta varten. Minulta otettiin kaikki kokeet samasta kädestä mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna huono idea ja vasempaan käteen tulikin kiva mustelma. Suosittelen siis vaihtamaan kättä ainakin jos on herkempi verikokeen ottamiselle tai mustelmien muodostumiselle.
Ja siinä se oli. Ihan turhaan jännitin koko koetta, ei ollut läheskään niin paha kuin pelkäsin. :) Viimeisen verikokeen jälkeen suuntasin kaupan kautta eväiden kerä töihin. Minun oli tarkoitus ottaa jotain evästä mukaan mutta omaan hajamieliseen tapaani unohdin sen, eli kannattaa siis muistaa ottaa laukkuun vaikka edes banaani tai muuta pientä syötävää.
Ja siinä se oli. Ihan turhaan jännitin koko koetta, ei ollut läheskään niin paha kuin pelkäsin. :) Viimeisen verikokeen jälkeen suuntasin kaupan kautta eväiden kerä töihin. Minun oli tarkoitus ottaa jotain evästä mukaan mutta omaan hajamieliseen tapaani unohdin sen, eli kannattaa siis muistaa ottaa laukkuun vaikka edes banaani tai muuta pientä syötävää.
Tulokset
Normaalisti sokerirasituksen tulokset tulevat tosi nopeasti, jopa saman tai seuraavan päivän aikana. Seurailin omakantaa mutta tuloksia ei vielä kolmen päivän jälkeenkään näkynyt, toisaalta neuvolasta olivat luvanneet soittaa jos jotain ilmenee, joten lopetin omakannan kyttäämisen ja ajattelin että ilmeisesti kaikki on sitten kunnossa.
Puolitoista viikkoa kokeen jälkeen meidän 'neuvolatäti' (saako näin sanoa??) soitti. Kun puhelu tuli niin tiesin kyllä heti mistä oli kyse.. Olin jotenkin etukäteen aavistanut että minulla olis radi, älkää vaan kysykö miksi. Kuitenkin kun puhelua ei ollut kuulunut, olin ehtinyt ajatella kaiken olevan ok. Niinhän siinä kuitenkin kävi että 1h arvo ylittyi minulla niukasti ja sitä myöten raskausdiabetes-diagnoosi pamahti päälle!
Puolitoista viikkoa kokeen jälkeen meidän 'neuvolatäti' (saako näin sanoa??) soitti. Kun puhelu tuli niin tiesin kyllä heti mistä oli kyse.. Olin jotenkin etukäteen aavistanut että minulla olis radi, älkää vaan kysykö miksi. Kuitenkin kun puhelua ei ollut kuulunut, olin ehtinyt ajatella kaiken olevan ok. Niinhän siinä kuitenkin kävi että 1h arvo ylittyi minulla niukasti ja sitä myöten raskausdiabetes-diagnoosi pamahti päälle!
Fiilikset
Olin etukäteen jotenkin valmistautunut siihen että minulle tuo raskausdiabetes-diagnoosi tulee, en tiedä miksi. Kuitenkin siinä vaiheessa kun neuvolasta ei kuulunut mitään pitkään aikaan niin olin ehtinyt jo huokaista helpotuksesta. Kun puhelu sitten lopulta tuli niin tiesin mistä on kyse ja puhelun sainkin hoidettua kunnialla loppuun.
Sen jälkeen iski joku kamala järkytys. Menin jotenkin aivan lukkoon ja harmitti aivan älyttömästi. En edes oikeastaan tiedä miksi, mutta voin kertoa että meni tunteisiin! Kiukuttelin miehelle, kiroilin itsekseni pään sisällä ja tulihan lopulta se itkukin. Niin kuin sanoin - älkää kysykö miksi koska en itsekään tiedä. Olin hetken aikaa sitä mieltä että kesä on pilalla kun en saa syödä jäätelöä ja onhan mansikoissakin sokeria eli niistäkin pitäisi luopua. Ikään kuin raskauteen ei liittyisi muutenkin ihan tarpeeksi kaikenlaista rajoitetta niin päälle vielä tämä.
Mieheni rauhoitteli minua varovasti pitkin iltaa ja aikani raivottuani ja itkettyäni jossain vaiheessa tajusin itsekin, miten ylimitoitettu reaktioni oikeastaan oli - syytän hormoneja! Seuraavana päivänä kun haimme sokereiden mittaamiseen tarvittavan laitteen ja ohjeistukset neuvolasta, pystyttiin asialle jo nauramaan yhdessä neuvolatädin kanssa. Hän ei tuntunut olevan huolissaan tilanteesta ja sanoi että aloitetaan sillä että seurataan tilannetta. Sain toki ohjeistukset ruokavalioon, mutta millekään tiukalle dieetille ei ole tässä vaiheessa onneksi tarvetta. Tavoitteena on nyt siis, että pyrin syömään säännöllisesti 5 kertaa päivässä perusterveellistä ruokaa ja katsotaan mitä arvot sen perusteella näyttävät. Mittauksiakaan ei tarvitse tehdä niin paljoa että ne rajoittaisivat jotenkin liikaa elämää. Ensimmäisen mittauspäivän perusteella arvotkin tuntuvat pysyvän hyvin rajojen sisällä ihan minun normaalilla ruokavaliollani.
Tässä siis ensifiilikseni raskausajan diabetes-diagnoosista. Seurailen nyt arvoja ja pidän ruokapäiväkirjaa lähinnä itselleni että näen miten kroppa reagoi eri ruokiin. Voisin mahdollisesti avata syömisiäni myöhemmin myös täällä blogin puolella sekä sitä, millainen ruokavalio minulle sopii radin kanssa. Miltä kuulostaa?
Millaisia kokemuksia muille on sokerirasitustestistä? Löytyykö kohtalontovereita joille on myös tullut radi-diagnoosi? Miten olet ottanut uutisen vastaan? (Please, kertokaa etten ole ainoa joka ylireagoi!) Entä millaista ruokavaliota noudatat?
Sen jälkeen iski joku kamala järkytys. Menin jotenkin aivan lukkoon ja harmitti aivan älyttömästi. En edes oikeastaan tiedä miksi, mutta voin kertoa että meni tunteisiin! Kiukuttelin miehelle, kiroilin itsekseni pään sisällä ja tulihan lopulta se itkukin. Niin kuin sanoin - älkää kysykö miksi koska en itsekään tiedä. Olin hetken aikaa sitä mieltä että kesä on pilalla kun en saa syödä jäätelöä ja onhan mansikoissakin sokeria eli niistäkin pitäisi luopua. Ikään kuin raskauteen ei liittyisi muutenkin ihan tarpeeksi kaikenlaista rajoitetta niin päälle vielä tämä.
Mieheni rauhoitteli minua varovasti pitkin iltaa ja aikani raivottuani ja itkettyäni jossain vaiheessa tajusin itsekin, miten ylimitoitettu reaktioni oikeastaan oli - syytän hormoneja! Seuraavana päivänä kun haimme sokereiden mittaamiseen tarvittavan laitteen ja ohjeistukset neuvolasta, pystyttiin asialle jo nauramaan yhdessä neuvolatädin kanssa. Hän ei tuntunut olevan huolissaan tilanteesta ja sanoi että aloitetaan sillä että seurataan tilannetta. Sain toki ohjeistukset ruokavalioon, mutta millekään tiukalle dieetille ei ole tässä vaiheessa onneksi tarvetta. Tavoitteena on nyt siis, että pyrin syömään säännöllisesti 5 kertaa päivässä perusterveellistä ruokaa ja katsotaan mitä arvot sen perusteella näyttävät. Mittauksiakaan ei tarvitse tehdä niin paljoa että ne rajoittaisivat jotenkin liikaa elämää. Ensimmäisen mittauspäivän perusteella arvotkin tuntuvat pysyvän hyvin rajojen sisällä ihan minun normaalilla ruokavaliollani.
Tässä siis ensifiilikseni raskausajan diabetes-diagnoosista. Seurailen nyt arvoja ja pidän ruokapäiväkirjaa lähinnä itselleni että näen miten kroppa reagoi eri ruokiin. Voisin mahdollisesti avata syömisiäni myöhemmin myös täällä blogin puolella sekä sitä, millainen ruokavalio minulle sopii radin kanssa. Miltä kuulostaa?
Millaisia kokemuksia muille on sokerirasitustestistä? Löytyykö kohtalontovereita joille on myös tullut radi-diagnoosi? Miten olet ottanut uutisen vastaan? (Please, kertokaa etten ole ainoa joka ylireagoi!) Entä millaista ruokavaliota noudatat?
Mä kävin alkuraskaudessa viikolla 14 ja uudestaan viikolla 28 sokerirasituksessa. Musta koko rasitus oli ihan kauhea, sillä kärsin melkein koko raskauden pahoinvoinnista. Ekasta selvisin puhtain paperein mutta toisessa 2h arvo ei laskenut tarpeeksi, joten radi diagnoosi pamahti sitten. Mähän romahdin koko diagnoosista tosi pahasti ja soitin hysteerisesti itkien äitille �� muutenkin olin tosi vihanen ja pettynyt itseeni koska ensimmäinen ajatus oli että olin itse jotenkin aiheuttanut radin. Arvot pysyivät hyvinä normaalilla ruokavaliolla ja mittailin arvoja kaksi kertaa viikossa joka toinen viikko. Vaikka neuvolassa peloteltiin että radin takia vauva kasvaa 4kg tai isommaksi niin meille syntyi alle 3kg pieni poika.
VastaaPoistaVarmasti se pahoinvointi tuo kyllä oman haasteensa tuohon sokerirasitukseen, minulla ei onneksi ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ole niitä ollut..
PoistaSiis tiedätkö oikeasti tosi helpottavaa kuulla että muutkin on reagoineet samalla tavalla enkä ole ainoa joka reagoi näin vahvasti!
Ja kiva kuulla että arvot pysyivät maltillisina ihan normaalilla ruokavaliolla ja vauvakaan ei kasvanut ihan mahdottoman kokoiseksi. :)
Kiva kun kommentoit!
Itse odotin että litku olisi ollut VIELÄ pahempaa muttei se nyt niin järkkyä ollutkaan. Itse tottunut syömään suolaisen aamiaisen niin toki siihen nähden oli aika ällöä, muttta menkööt. Meillä tehdään lähes kaikille rasitus x2 n rv10 ja sitten rv25. Ekalla kerralla ekat 30min juoman kumottuani päässä humisi ja teki pahaa mutta olin onnekseni varannut töitä itselleni, joihin pystyin sitten keskittymään ja 2h sujuikin nopsaan :) Tokalla kerralla litku oli edelleen noh, ei nyt mitään herkkua mutta menkööt ja oloni oli koko odotuksen ajan hyvä :) Diagnoosia ei pamahtanut - vaikka sukurasite on kyllä semmoinen että hoh :D Jos olisi pamahtanut niin olisin varmasti ekana ollut vähän shokissa (olen taustaltani urheilullinen joten uskon omaavani suht hyvän sokeriaineenvaihdunnan) mutta ottanut sen hyvänä: eipähän bebe ainakaan kasva liian isoksi! ;)
VastaaPoistaSokeria ja herkkuja on nyt raskauden edetessä mennyt kyllä enemmän tyyliin vanukas ja pala tai pari suklaata lähes joka ilta, mutten usko että se olisi muuttunut mihinkään vaikka radi-diagnoosin olisinkin saanut (koskevathan "rajoitukset" kaikkia) - kohtuus kaikessa-ajattelu sopii meille kaikille odottajille ja odottamattomille :) Vihdoin hei löysin blogiisi! Oon kommannut ja seurannut sua instassa jo jonkin aikaa kun huomasin, että LA on aika samaan aikaan :) rosenbej siis täällä hei ;)
Miten miulla on jäänyt nää blogikommentteihin vastaamiset kokonaan, toi insta on vaan niin paljon helpompi näin kännykällä!
PoistaMutta siis joo aika samat fiilikset tosiaan tuosta testistä, odotin vielä pahempaa :D ja radin kanssa oon onneksi nyt pystynyt elämään ihan normaalisti kun ei niitä ylityksiä ole tullut niin sinänsä ei tarvii siitäkään huolehtia.
Ja jee hei kiva jokatapauksessa kun oot löytänyt tännekin. ;)
Miulla todettiin myös Radi. En osannut odottaa sitä lainkaan, sillä mitkään radille altistavat tekijät eivät täyttyneet miun kohdalla. Jätin täysin viljat (ruista lukuunottamatta) pois koska ne nosti herkästi sokereita. Mittasin x2 viikko ja pidin vain 1-2 sallittua herkkupäivää pariin viikkoon. Oma reaktio radiin oli vähintään täysin sama kun siulla, vitutti aivan armottomasti. Toki ei se maailmanloppu sitten ollut lainkaan, pieni ylimääräinen harmi vain. Ja loppua kohden sokerit pysyi paremmin kurissa ja pystyin lähes täysin palauttamaan viljatkin ruokavalioon paitsi vehnän. /Tuurimartta
VastaaPoistaSe ensireaktio on tosiaan monilla todella vahva vaikka oikeasti se ei ole niin iso asia miltä aluksi tuntuu. Ja jokaisen keho myös reagoi yksilöllisesti, minun ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia ruokavalioon ja silti mittaukset pysyivät hyvin rajoissa!
Poista