Raskausviikko 35, äitiysloma ja pohdintaa vauvantarvikkeista

Raskausviikko 35 on tänään täällä ja samalla myös äitiysloman ensimmäinen päivä. Aika hurjaa! Sen kunniaksi ajattelin kertoa hieman raskauskuulumisia sekä pohdintaa vielä viimeisistä hankinnoista ennen vauvan syntymää. Minua instagramissa seuraavat tietävätkin että kyselin siellä teiltä paremmin tietäviltä ja omakohtaista kokemusta omaavilta joistain hankinnoista ja sain hyvin vastauksia ja vinkkejä jotka ajattelin jakaa nyt myös teidän kanssanne!

Ensin kuitenkin kuulumisia viimeisen parin viikon ajalta! Viimeinen työpäivä minulla oli kaksi viikkoa sitten. Vaikka teenkin fyysisesti kevyttä toimistotyötä niin kyllä se vaan silti näkyi jaksamisessa. Jaksoin kyllä loppuun asti käydä töissä, mutta hirveästi muuta en sitten jaksanutkaan. Työpäivän jälkeen sohva houkutteli päiväunille ja vartin powernapit venyivät helposti tuntiin tai puoleentoista. Oli siis ihanaa kun kesäloma alkoi!

Heti töiden loputtua viikonlopuna sain aiempaa voimakkaampia supistuksia ja ihan uudenlaisia kipuja sukkapuikkokivuista vatsakipuihin. Ne herättivät siihen, että nyt on oikeasti aika tajuta hidastaa ja antaa kropan levätä. Otinkin muutaman päivän todella rauhallisesti ja hyvä niin - sen jälkeen olen jaksanut taas todella hyvin! Muistakaahan siis muutkin siellä olla armollisia itsellenne ja levätä jos (tai KUN) siltä tuntuu.

Viimeiset kaksi viikkoa olen jaksanut hyvin. Olen toki levännyt paljon mutta olen jaksanut myös lenkkeillä ja jumppailla hyvin! Mitä tulee radi-diagnoosiin niin ylityksiä ei mittauksissa ole tullut ja olen sen osalta voinut elää ihan normaalisti. Tällä viikolla (rv 34 alkaen) on uutena tullut menkkamaiset kivut. Joskus ne tulevat supistuksen yhteydessä, joskus muutenkin. Ne painottuvat yleensä iltaan ja helpottavat ainakin jonkun verran levossa, eivät tosin kokonaan.

Sunnuntaina onkin sitten aika palata kotiin ja tiistaina meillä on lääkäriaika, mikä on kieltämättä aika kiva nyt kun edellisestä neuvolakäynnistä on kulunut aikaa jo viitisen viikkoa.

Sitten vielä niihin hankintoihin.. Tein instastoryssa kyselyn seuraavien hankintojen tarpeellisuudesta ja tässä teillekin jakoon (erittäin epävirallinen) vauvantarvikkeiden tarpeellisuusmittari!

21% Kätkyt-hälytin

Tällaista ei taida kovin monelta löytyä, sillä perusteluja tämän tarpeellisuudesta ei tullut yhtäkään. Ehkä voi tuoda itselle mielenrauhaa ja siinä mielessä jollekin ns. nice to have-juttu.

46% Kylpytuki ammeeseen

Tätäkään ei kukaan perustellut sen tarkemmin. Matias oli sitä mieltä että ei tarvita ja uskon että kylpyhetkistä tulee meilläkin isin ja vauvan yhteinen juttu, ihan niin kuin se on ollut minun omassa lapsuudessakin. Ei siis näillä näkymin hankita.

62% Imetystyyny

Moni tuntui pitävän imetystyynyä hyödyllisenä ja toisaalta näin pidemmän aikaa selkä-, niska- ja hartiaseudun vaivoista kärsineenä, jos voin jotenkin välttää niitä tämän avulla niin yes please! Tällaisen ajattelin siis hankkia, suosituksia saa laittaa tulemaan. Sainpa myös yhden vinkin että imetystyynyllä voisi korvata myös unipesän, jos vauvan laittaa imetystyynyn 'sisään' pötköttämään.

62% Unipesä

Mistä päästäänkin kätevästi seuraavaan kohtaan eli unipesään. Moni suositteli juuri siksi että vauva on helppo laittaa pesään pötköttämään esimerkiksi sohvalle ilman pelkoa että tipahtaa siitä heti kun selkänsä kääntää. Ei varmastikaan yhtään huono hankinta, mutta luulen että meille hankitaan tuo imetystyyny ja mennään sillä ja peitoilla/tyynyillä. Toki tämä on varmasti sellainen mikä voisi varmasti olla ihan kiva lisä saada esim. lahjaksi mutta uskon että pärjätään ilmankin.

80% Kantoreppu

Etukäteen on varmasti hyvin vaikeaa tietää, tuleeko vauva viihtymään kantorepussa vai ei. Se kuitenkin houkuttaa tosi paljon ajatuksena ja tarpeellisuusmittarikin ylsi vastausten mukaan 80 prosenttiin. Sain hankintaan todella hyviä vinkkejä. Moni suositteli Tulaa (free to grow) ja Manducaa. Ehkä parhaana vinkkinä kuitenkin, että kannattaa etsiä liike jossa vähintään pääsee kokeilemaan reppua ennen ostopäätöksen tekemistä. Joistain paikoista voi myös pientä korvausta vastaan vuokrata kantorepun esim. viikoksi, jolloin pääsee oikeasti testaamaan miten se toimii omassa käytössä. Me taidamme siis lykätä tämän hankintaa vielä ja miettiä sitten vuokrausvaihtoehtoa, että löydetään juuri meille sopiva vaihtoehto.

85% leikkimatto

Leikkimattoa moni suositteli, vaikka sitäkin on varmasti vaikeaa arvioida etukäteen viihtyykö lapsi siinä. Tämäkin on monen mukaan sellainen mitä ei välttämättä tarvitse olla heti valmiina, joten voi toivoa esimerkiksi lahjaksi jos joku kyselee ideoita. Minä taisin tosin jo löytää meille ihanan!

86% hoitolaukku

Vinkkeinä iso koko, se että saa kätevästi vaunuihin ja lokerot että laukusta on helpompi löytää etsimänsä. Suosituksen sai ainakin Stokken malli. Tämän suhteen en ole vielä tehnyt lopullista päätöstä eli hyviä malleja saa suositella!

87% Rintapumppu

Tästä oli melkeinpä yhtä monta mielipidettä kuin kommentoijiakin.. Yksi sanoi että alkuun pärjää hyvin 'lypsämällä' ilman pumppua, toinen että käsikäyttöisellä pärjää hyvin ja kolmannen mielestä sähkökäyttöinen on ehdoton. Philipsin Avent-pumppua suositeltiin paljon! En tiedä.. Ehkä hankin sen käsikäyttöisen että on ainakin joku, ja jos tuntuu että maitoa pitää jostain syystä alkaa pumppailemaan isompiakin määriä niin ostan sitten sähkökäyttöisen?

91% sitteri

Kyllä vain, tarpeellisuusmittarin kärkisijan otti sitteri! Moni tosin sanoi ettei ole välttämätön ihan ensimmäisinä viikkoina, eli tämänkin voi halutessaan ostaa myöhemmin tai vaikka toivoa lahjaksi. Ehdottomasti eniten ylistystä keräsi Baby Björn-sitteri, joka kuuleman mukaan on ehdottomasti hintansa arvoinen. Lisäsin sen meidäm ostoslistalle, katsotaan sitten missä vaiheessa hankitaan.

Kiitos kaikille ketkä vastasitte, sain superhyviä vinkkejä ja toivottavasti näistä on apua jollekin muullekin!

Vaunujen ja turvakaukalon valinta

Vaunut ja turvakaukalo.. Sanoisin että heittämällä ne tärkeimmät vauvalle ostettavat varusteet. Ne ovat jatkuvassa käytössä joten niiden tulisi olla käytännölliset eikä kiva ulkonäkökään pahitteeksi ole, mutta ennen kaikkea niiden pitää olla turvalliset!

Lastenvaunut

Minä käytin tunteja aikaa lastenvaunuihin tutustumiseen. Enhän ollut työnnellyt vaunuja sitten lapsuusajan (silloinkin nukenvaunuja), joten omaan kokemukseen olisi tässä asiassa mahdotonta pohjalta päätöksiä. En olisi koskaan voinut edes kuvitella miten laaja kirjo eri vaihtoehtoja on ja millaisissa hintaluokassa liikutaan. Kahlattuani läpi ainakin sata keskustelupalstaa ja blogia olin vain enemmän pihalla. Seuraavaksi suuntasimme lastentarvikeliikkeisiin testailemaan vaunuja mutta täytyy myöntää että sekin tuntui olevan hakuammuntaa, sillä minun mielestäni kaikki vaunut tuntuivat siinä liikkeessä testatessa ihan hyviltä.

Jatkoin aiheeseen perehtymistä ja kerta toisensa jälkeen törmäsin kehuihin Bugaboo-vaunuista. Jotka luonnollisesti olivat myös törkeän hintaiset. Nelinumeroinen summa vaunuista tuntui suoraan sanottuna kammottavalta. Tähän mennessä olin kuitenkin muodostanut juuri näistä vaunuista itselleni pakkomielteen ja sehän on silloin menoa! Yhtenä lauantaina olimmekin ajelemassa näitä vaunuja myyvään liikkeeseen kun huomasin tori.fitä selaillessani lähistöllä todella siistit yksilöt niin kohtuulliseen hintaan kuin nyt yleensä on mahdollista. Soitimme myyjälle ja kurvasimmekin lastentarvikeliikkeen sijaan suoraan espoolaisen omakotitalon pihaan.
Ja sitähän se oli, rakkautta ensisilmäyksellä jos vaunujen kanssa voi sellaisesta puhua. Mustan ja kermanväriset Bugaboo Buffalot jotka olivat käytetyiksi erinomaisessa (voisi sanoa uudenveroisessa) kunnossa ja mukana vielä sopivat lisävarusteet. Tinkasimme hinnasta vielä viimeisen viisikymppiä ja hetken päästä vaunut komeilivat jo Volvon takakontissa. Meidän vaunujen ostamista voisi melkein verrata uuden asunnon ostamiseen.. Kun taustatyö on tehty kunnolla niin lopullisen päätöksen voi ihan hyvin tehdä tunteella!

Turvakaukalo

Turvakaukalon valinnassa siirsin vastuun pääosin miehelle. Minulla ei suoraan sanottuna enää ollut mielenkiintoa enää alkaa perehtymään turvaluokituksiin ja muihin nippelitietoihin vaikka ne äärettömän tärkeitä asioita ovatkin. Insinöörimäiseen tapaansa mies perehtyi aiheeseen ja rajasi vaihtoehdot kahteen ennen kuin lähdimme lastentarvikeliikkeeseen kahlaamaan vaihtoehtoja läpi. Fiksua, eikö?!

Liikkeessä vaihtoehdot nähtyämme meitä molempia miellytti käyttömukavuuden ja ulkonäön puolesta Britax I-size babysafe-kaukalo. Se tuntui näppärältä käyttää eikä ollut liian painava kantaa. Minä tietenkin iskin silmäni harmaaseen tikattuun premium line-malliin ja siihen myös lopulta päädyimme. Jälleen kerran, taustatyö oli tehty kattavasti ja lopullinen päätös tehtiin tunteella. Mukaan lähti myös isofix-telakka johon kaukalo kiinnitetään autossa. Nyt pitäisi ostaa enää adapterit joilla kaukalon saa kiinnitettyä vaunujen runkoon.

 

Käyttökokemuksia minulla ei luonnollisestikaan vielä ole kummastakaan joten niistä myöhemmin lisää. Vaikka kuinka olisi tehnyt mieli niin en edes kehtaa käydä työntelemässä ja testailemassa vaunuja missään pidemmällä, mitähän naapuritkin ajattelisi kun painelisin menemään tyhjien vaunujen kanssa? Käyttökokemuksia siis tulossa vasta sitten kun niitä oikeasti on!

Nyt pitäisin varmaankin ostaa vielä jonkunlainen lämpöpussi vaunuihin ja kaukalopussi. Onko suosituksia mistä ja millainen olisi hyvä?

Miten te olette tehneet päätöksen vaunujen ja turvakaukalon hankinnasta? Mitkä on olleet tärkeimpiä kriteerejä? Oletteko ostaneet uudet vai käytetyt?

Raskausoireet ensimmäisestä kolmanneksesta tähän päivään

Ensimmäinen kolmannes

Aivan raskauden alussa minulla ei ollut mitään tunnistettavia raskausoireita, tai ainakaan en osannut niitä tunnistaa. Ei tosin kulunut kauaakaan kun oireita sitten alkoikin jo ilmaantua...

Väsymys

Ensimmäinen raskausoire oli väsymys. Ihan sietämätön väsymys joka ei helpottanut nukkumalla. Voin kertoa että uudessa työpaikassa aloittaminen ja alkuraskauden väsymys eivät todellakaan ole ideaali yhtälö. Toisaalta olin töissä niin innoissani kaikesta uudesta että uskon että sen ansiosta jaksoin tosi hyvin käydä töissä väsymyksestä huolimatta! Kotiin päästyä oli pakko nukkua päiväunet ja silti unta riitti yölläkin paremmin kuin hyvin.

Pahoinvointi

Myös pahoinvoinnit alkoivat melko pian raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Ne olivat tietyn, noin parin kuukauden mittaisen jakson lähes joka päiväisiä, pääosin ajoittuivat aamulle heti heräämisen jälkeen. Jonkun verran pahoinvoinnit kuitenkin venyivät puoleenpäivään asti ja alkoivat uudelleen taas illalla. Ja minulla ei siis ollut pelkästään ällöttävä olo, vaan aamu alkoi aina vessanpönttöä halailemalla. Yritin yleensä herätä aamulla aikaisin että pahoinvointi menisi ohi töihin lähtöön mennessä, mutta onneks pystyin myös tekemään aamulla tarvittaessa töitä etänä. Pahoinvoinnit vaikuttivat myös syömiseen raskauden alkuvaiheessa ja silloin söin pitkälti sitä mitä teki mieli, eli yleensä mama nuudeleita tai hedelmiä.

Turvotus

Raskauden alkuvaiheessa paljon ennen kuin mistään vauvamahasta oli vielä tietoakaan, minulla oli päällä ihan kamala, jatkuva turvotus. Housut puristivat jo melko aikaisessa vaiheessa ja muutenkin olo tuntui inhottavan turvonneelta.

Sairastelu

Sairastelin ensimmäisen kolmanneksen ajan melkein taukoamatta. Minulla oli flunssaa toisensa perään ja neuvolassa epäiltiin että sairastin myös influenssan, joka rokotuksen ansiosta oli onneksi huomattavasti lievempi versio. Lisäksi jouduin syömään antibioottikuurin angiinaan. Tätä siis jatkui useamman kuukauden putkeen.

Lisääntynyt vessassa juokseminen

Jo ensimmäisellä kolmanneksella alkoi vessassa ramppaaminen myös muuten kuin pahoinvoinnin merkeissä ja tämä on jatkunut aina tähän päivään asti. Pahimpina öinä olen joutunut käymään pissalla jopa viisi kertaa kesken unien.

Mieliala

Jatkuva väsymys joka ei helpota nukkumalla ei varmasti nosta kenenkään fiilistä kattoon. Ensimmäisen kolmanneksen aikana huomasin selvästi että mieli oli melko matalalla. Sain välillä ihan kohtuuttomia tunteenpurkauksia jotka ilmenivät esimerkiksi lohduttomana itkuna jonkun tietyn pitsatäytteen puuttumisen johdosta, hampaiden kiristelynä nukkumaanmennessä peiton ollessa väärässä asennossa ja välillä taas älyttöminä onnellisuuspuuskina.

Ensimmäinen kolmannes oli minulle ehkä vaikeinta aikaa koska olo oli huono ja väsynyt, mutta raskaana olo ei vielä kuitenkaan tuntunut mitenkään konkreettisesti.

Toinen kolmannes

Toinen kolmannes oli ensimmäiseen verrattuna kuin yö ja päivä. Toisella kolmanneksella olo oli uskomattoman energinen ja ensimmäisen kolmanneksen väsymys ja pahoinvointi olivat enää ikävä muisto. Täysin oireeton ei toinen kolmanneskaan ollut.

Kivut

Vatsa ja lantion alue kasvoivat kovaa vauhtia toisella kolmanneksella. Minua vaivasivat kivut lantionseudulla ja nivusissa, jotka ilmeisesti johtuvat lantion alueen kasvusta. Ne ovat jonkun verran hankaloittaneet liikkumista ja tehneet siitä ’vaappuvaa’ mutta ne myös helpottavat yleensä hyvin levossa.
Kehon muuttuva painopiste on aiheuttanut jonkun verran kipuja myös selässä ja etenkin alaselkäkivut ovat olleet minulle täysin uusi juttu.
Parina päivänä minulla on ollut myös kovia päänsärkyjä, jotka ovat ilmeisesti yhteydessä näihin selkäkipuihin sillä ovat helpottaneet selkää jumppaamalla.

Harjoitussupistukset

Muutaman kerran pääsin jo toisen kolmanneksen aikana tutustumaan harjoitussupistuksiinkin. Reippaasti kävellessä vatsan alaosassa on tuntunut painetta ja vatsa on pingottunut kovaksi palloksi. Näitä oli toisen kolmanneksen aikana useampaan otteeseen, etenkin rasituksessa (eli silloin kun meinasin myöhästyä bussista ja oli pakko ottaa kunnon juoksuspurtti että ehtii!)

Mieliala

Pääosin fiilis oli toisella kolmanneksella hyvä. Mutta.. Huomasin olevani välillä todella ärtynyt ja kärkäs. Saatan toki joskus olla sellainen ilman raskauttakin (:D) mutta en kuitenkaan samoissa määrin.

Toinen kolmannes oli kokonaisuudessaan mukava. Olo oli hyvä ja energinen pienistä vaivoista huolimatta. Lisäksi etenkin rakenneultran jälkeen aloin tuntemaan vauvan liikkeet ja sen myötä raskaus konkretisoitui huomattavasti.

Viimeinen kolmannes

Tähän mennessä viimeinen kolmannes on noudatellut melko pitkälti samaa kaavaa toisen kolmanneksen kanssa. Sillä erotuksella että kaikki oireet tuntuvat huomattavasti voimakkaammin ja jotain on tullut lisääkin. Toisaalta jonkun verran huomaan että olen myös tottunut lisääntyviin vaivoihin ja siksi ne eivät ehkä tunnu yhtä pahalta kuin toisella kolmanneksella.

Turvotus

Siis apua! Turvotuksen huomaa jo naamasta, käsistä ja jaloista selvästi. Vihki- ja kihlasormus alkoi puristaa jo hyvän aikaa sitten ja se odottaa nyt hyvässä tallessa parempia aikoja. Kenkäkaupoillekin pääsin jo kahdessa syystä: omat kengät puristaa ja toisaalta nauhakenkien solmiminen ei tällä hetkellä ole helpoimmasta päästä.

Kivut

Lantionseudun ja nivusten kivut sekä alaselkäkivut ovat jatkuneet jossain määrin myös viimeisellä kolmanneksella. Näiden lisäksi olen päässyt tutustumaan mm. kipeisiin jalkapohjiin ja sukkapuikkokipuihin. Alaselän lisäksi myös yläselkä kipeytyi jossain vaiheessa hetkellisesti mutta on onneksi helpottanut jo.

Jaksaminen

Olen jaksanut viimeisen kolmanneksen aikana tähän mennessä mielestäni hyvin. Energiaa tuntuu riittävän melko hyvin, mutta verrattuna toiseen kolmannekseen verrattuna huomaan kyllä väsyväni nopeammin ja töiden jälkeen on pakko suoristaa jalat hetkeksi sohvalle (osittain myös turvonneita jalkoja helpottamaan!) Moni on myös ollut huolissaan jaksamisestani kuumien ilmojen aikaan, mutta olen nauttinut jokaisesta lämpimästä ja aurinkoisesta päivästä!

Mieliala

Sanotaanko niin että tunteet on voimistuneet viimeisellä kolmanneksella huomattavasti. Kyyneleet nousevat helposti silmiin esimerkiksi jotain telkkariohjelmaa katsoessa tai biisiä kuunnellessa. Välillä tuntuu että kaikki on aivan pakahduttavan ihanaa ja välillä olo on todella lohduton. Nämä ovat onneksi ohimeneviä tunteenpurkauksia ja yleisesti ottaen mennään perushyvällä fiiliksellä.

Viimeisellä kolmanneksella vauvan liikkeet ovat voimistuneet ihan älyttömästi, jopa niin että ne tuntuvat joskus jopa epämiellyttävältä. Ne ovat kuitenkin konkretisoineet vauvan tuloa ja lisäksi kun olemme tehneet erilaisia hankintoja niin alkaa tajuamaan ettei enää kauaa! Siksi ehkä myöskään raskauteen liittyvät oireet eivät ole tuntuneet läheskään niin ikävältä, kun osaa yhdistää ne siihen että kohta saadaan meidän poika maailmaan!

Olen sanonut raskauden aikana useasti että onneksi tähän kaikkeen pystyy pääosin suhtautumaan huumorilla. Se onkin varmasti yksi tärkeimmistä tukipilareista meidän elämässä yleensäkin. Toki välillä kaikki raskauteen liittyvät oireet ärsyttävät, harmittavat, itkettävät, suututtavat ja suoraan sanottuna v*tuttavat. Kuitenkin niin kauan kun pystyn pääosin suhtautumaan niihin huumorilla ja niistä jopa vitsaillaan yhdessä Matiaksen kanssa niin kaikki on kuitenkin aika hyvin.

Osaako joku samaistua? Millaisia oireita sinulla on ollut raskauden eri vaiheissa?

Kuvat eivät liity aiheeseen, vaan ovat mahtavan Jetro Stavenin käsialaa viime viikon kuvauksista.