Niin ihanaa kun raskaaksi tuleminen onkin, niin siihen liittyy paljon myös ei-niin-ihania asioita. Tällä kertaa ajattelin kertoa teille muutamista omista kokemuksistani.
Lumet sulaa kovaa vauhtia ja aurinko paistaa jo kesäisesti. Joku heittää pitkän työviikon jälkeen ajatuksen ilmoille: Olisko tänään afterworkit? Viereinen ravintola on juuri avannut terassin johon aurinko porottaa suoraan. Nyt maistuisi lasillinen kylmää valkkaria tai kuplivaa skumppaa! Eikun... No menee se soodavesi tai limpparikin tottakai, tärkeintähän on hyvä seura ja kevätaurinko?
Mies tarjoutuu viemään sinut ulos syömään valitsemaasi ravintolaan viikonloppuna. Siis mitä, saan vapaasti valita mihin mennään?! Joku hyvä italialainen voisi toimia.. Alkuruuaksi carpacciota ja pääruuaksi joku hyvä pasta kunnon parmesanilla! Vai sittenkin sushia? Eikun.. Unohdetaas kokonaan raaka liha ja kala ja tilataan se pasta-annos ilman parmesania.
No sen romanttisen illallisen aika sitten koittaa (ilman raakaa lihaa ja parmesania tosin). Nyt olisi sopiva aika vetää pitkästä aikaa lempimekko päälle deitti-illan kunniaksi, eihän sitä olekaan vielä montaa kertaa ehtinyt käyttämään.. Sovituksen jälkeen suunnitelma kuitenkin vaihtuu ja valinta käydään kahtien mammahousujen ja parin trikoomekon välillä. Mitä joustavampi sen parempi!
Energiaa on vaikka muille jakaa! Ei muuta kuin ylös ulos ja lenkille, pitkä kävelylenkki tekee nyt hyvää. Koira hihnan päähän ja ei muuta kuin töppöstä toisen eteen. Hetkinen.. Jo pihasta ulos päästessä hengästyttää ja mahaa kiristää, pakko hidastaa vauhtia niin että koirakin ihmettelee mikä tuota vaivaa? Hitaaseen tahtiin taittuu kuitenkin pidempikin lenkki ja ai että on hyvä fiilis! Kotiinpäästessä huomaat että vasenta nivusta pakottaa niin että sohvalta ylös pääseminen on yhtä tuskaa. Pitikin taas innostua, urheilu on vaarallista...
Kun jokapaikkaa kolottaa ja energinen olo on purettu lenkillä, niin onneksi sentään yöllä nukuttaa hyvin! Aikaisin nukkumaan ja unta palloon että jaksaa taas huomennakin. Olenhan vieläpä tunnettu hyvistä unenlahjoistani. Iltaisin ja öisin nukuttaa kyllä hyvin - siitä ei ole epäilystäkään - mutta kun nousee neljättä kertaa yössä käymään naistenhuoneessa niin alkaa väkisinkin mietityttää, miten pitkään kestikään päästä siihen syvän unen vaiheeseen?
Mielialavaihtelut ovat monelle naiselle tuttua kauraa, mutta onneksi sitä sentään muuttuu hormonihirviöksi vain kerran kuukaudessa.. Paitsi että ei. Palatakseni suureen herkkuuni aurajuustoon - jonkun aikaa sitten sain lohduttoman itkukohtauksen, joka tuntui aivan maailmanlopulta siinä hetkessä. Syynä oli tietenkin se, että Matias oli unohtanut ostaa perjantaipizzan täytteeksi aurajuustoa. Myös kierrosten kerääminen pikkuasioista on tullut tutuksi, hyvänä esimerkkinä hampaiden kiristely kun peitto oli väärinpäin nukkumaan käydessä.
Nyt raskauden aikana on oppinut näiden muiden asioiden lisäksi arvostamaan mm. sitä että saa helposti solmittua omat kengännauhat, voi ottaa itselle määrättyjä reseptilääkkeitä annostuksen mukaan sen enempiä miettimättä, voi välttää vaa’alla käymistä jos itsestä siltä tuntuu, toimivaa muistia...
Sellaista se raskaana oleminen siis oikeasti on. Ettei heittäydyttäisi aivan liian negatiiviseksi niin seuraavalla kerralla vuorossa raskausajan ihanuuksia!
Ps. Toivottavasti muistit lukea tämän pilke silmäkulmassa. ;)
Osaako kukaan ruudun takana samaistua näihin? Mikä sinun mielestäsi on ollut ikävintä raskausajassa?
Parmesania saa syödä raskaanakin! Se lukeutuu koviin juustoihin :)
VastaaPoista