Eilen oli elokuun ensimmäinen, vauva on kaksi viikkoa vanha ja laskettu aika olisi ollut huomenna. Kyselin teiltä aiemmin, millaisia postauksia toivotte blogiin ja iso osa toivoi lisäksi kuulumispostauksia joten täältä pesee! Yritän tästä lähtien ainakin kerran kuukaudessa kirjoittaa yleisiä kuulumisia muiden postausten lisäksi.
Vauva on nyt siis kaksi viikkoa (ja yhden päivän) vanha. Ensimmäiset päivät kotona menivät lähinnä pientä ihmistä ihmetellen ja ihaillen. Hänet piti herättää syömään kolmen tunnin välein pienen kokonsa vuoksi ja ensimmäiset päivät tuntuivatkin siltä että vauva roikkui syömässä jatkuvasti. Lisäksi meillä on käynyt valtava määrä vieraita katsomassa vauvaa ja vast eilen olimme ensimmäistä kertaa koko päivän keskenään kotona ilman että kukaan kävi kylässä. Oli muuten aika ihanaa välillä ihan vaan olla kotona oman perheen kesken.
Vauva on nyt siis kaksi viikkoa (ja yhden päivän) vanha. Ensimmäiset päivät kotona menivät lähinnä pientä ihmistä ihmetellen ja ihaillen. Hänet piti herättää syömään kolmen tunnin välein pienen kokonsa vuoksi ja ensimmäiset päivät tuntuivatkin siltä että vauva roikkui syömässä jatkuvasti. Lisäksi meillä on käynyt valtava määrä vieraita katsomassa vauvaa ja vast eilen olimme ensimmäistä kertaa koko päivän keskenään kotona ilman että kukaan kävi kylässä. Oli muuten aika ihanaa välillä ihan vaan olla kotona oman perheen kesken.
Vauvan ensimmäinen neuvola oli jo viime viikolla kun neuvolatäti kävi kotikäynnillä. Juteltiin silloin hänen kanssaan paljon synnytykseen liittyvistä asioista sekä meidän ensimmäisistä päivistä vauvan kanssa. Eniten meitä jännitti se, miten vauva on kasvanut ja painoa olikin jo hienot 2760g. (Syntymäpaino 2634g) Saimme luvan jatkaa imetystä lapsentahtisesti kun vauva oli kasvanut niin hienosti joten enää ei tarvitsisi väkisin herättää toista syömään.
Tänään neuvolassa vauva punnittiin taas ja hän painaa jo yli 2900g. Melkein kolme kiloa! Pituuttakin on jo 50cm eli myös pituuskasvua on tullut syntymäpituuteen verrattuna. Vauva oli neuvolassa tosi nätisti ja kaikki meni todella hyvin. Seuraava neuvola onkin vasta vajaan parin viikon päästä.
Yleisesti ottaen meillä on mennyt tosi hyvin. Vauva on pääosan ajasta tyytyväinen, nukkuu ja syö hyvin. Myös minä olen toipunut hyvin sektiosta ja päässyt hyvin liikkeelle, mutta siitä kirjoittelen vielä myöhemmin kokonaan oman postauksen. Ollaan päästy liikkumaan vauvan kanssa pääasiassa vaunulenkeille, mutta ollaan tehty yhdessä jo kauppareissujakin ja vauva viihtyy ainakin toistaiseksi autossa tosi hyvin. Ai vitsi miten jännittäviä ne ensimmäiset kerrat ihmisten ilmoilla olivatkaan. Jaksaako vauva nukkua kauppareissun ajan? Mitä jos alkaa kauhea huuto, mitä sitten teen? Noh, kaikki on mennyt kuitenkin tosi hyvin ja on ollut mukavaa käydä vähän jossain muualla kuin kotonakin.
Pieniä vatsavaivoja on ollut 1,5 vkon iästä lähtien ja ne ajoittuvat etenkin iltaan ja yöhön. Ollaan jumppailtu, pidetty mahallaan ja pystyasennossa ja röyhtäytetty hyvin. Otettiin testiin myös Cuplaton ja katsotaan miten se lähtee toimimaan. Ilmeisesti toisilla auttaa ja toisilla ei. Vatsavaivat ovat tehneet lähinnä sen että vauva nukkuu hieman huonommin omassa sängyssään ja on ollut enemmän sylissä ja meidän vieressä. Toisaalta tuo johtuu kyllä isolta osaltaan varmasti siitä, että kun nukahdan imettäessä niin siksi vauvan siirtäminen omaan sänkyyn jää välillä vasta siihen kun herään seuraavan kerran. Yöherätyksiä tulee ehkä noin 2-4 tunnin välein. Viime yönä vauva tosin nukkui 5 tunnin unet heräämättä!
Niin, siitä eilisestä.. Vauva roikkui rinnalla melkein kaksi tuntia putkeen, mikä on hänelle poikkeuksellisen kauan. Sen jälkeen tehtiin iltatoimet ja suihkusta tullessa minulle tuli aivan älyttömän kylmä. Aloin tärisemään ja iho meni kauttaaltaan kananlihalle. Menin nopeasti sänkyyn peiton alle ja syötin vauvaa vielä. Matias huomasi että oikeassa rinnassani oli punainen alue, kipua siinä ei tuntunut juurikaan. Oireet kuitenkin viittasivat vahvasti rintatulehdukseen joten tyhjensin rintaa pumppaamalla niin paljon kuin pystyin. Kuumemittari näytti melkein 39 ja olo oli todella heikko ja kamala. Vauva jatkoi itkemistä mutta ei suostunut syömään. Minulle iski kamalan huono olo siitä, että mitä jos vauva ei jostain syystä saakaan maitoa tulehduksen takia ja huutaa nälkää? Ja siitä, että olin niin huonossa kunnossa etten jaksanut hoitaa vauvaa. Matias otti vauvan minulta ja käski minut nukkumaan kuumetta pois. Otin Buranaa ja nukahdin hetkessä.
Seuraavan kerran heräsin kun kuulin vauvan itkua suljetun oven takaa. Matias tuli vauvan kanssa huoneeseen ja sanoi että taitaa olla ruoka-aika. Pelkäsin että vauva on huutanut koko yön eikä Matias ole nukkunut yhtään. Päinvastoin. Vauva oli nukkunut yläkerrassa vaunuissa viisi tuntia putkeen eli pisimmän ajan tähän mennessä. Matias oli nukkunut sohvalla ja minäkin sain nukuttua. Aamulla kuume oli laskenut ja myös punoitus rinnassa vähentynyt jonkun verran. Nyt seuraan tilannetta ja jos kuumeilu jatkuu niin lähden lääkäriin. Tuntuu kuitenkin että olen saanut rintaa hyvin tyhjennettyä kun se ei ole edes kipeä ja punoituskin on hävinnyt melkein kokonaan.
Tällaisia kuulumisia meiltä tällä kertaa. Miten muilla on sujunut ensimmäiset viikot vauvan kanssa? Oletko sairastanut rintatulehdusta ja menikö se itsestään ohi vai tarvittiinko antibiootit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti