On kulunut vähän yli kaksi viikkoa siitä kun kirjoitin tänne blogiin toiveistamme saada vauva nukahtamaan omaan sänkyynsä. Sain paljon viestejä siitä, että tässä vaiheessa vauvan ei vielä tarvitsekaan nukahtaa omaan sänkyynsä ja että siitä olisi turha ottaa stressiä. No varsinaisesti stressiä tästä ei ole otettukaan ja tiedän ettei välttämättä tarvitse vielä nukahtaa omaan sänkyyn, mutta se tuntuisi meille paljon sopivammalta järjestelyltä. Tämä siksi että minä olin niin sidottu pojan nukuttamiseen koska aiemmin hän nukahti lähes aina tissi suussa. Jos poika nukahtaisi omaan sänkyynsä niin muidenkin olisi huomattavasti helpompi nukuttaa hänet.
No miten meillä on siis mennyt viimeisen kahden viikon ajan?
Hyvin. Yllättävän hyvin.Iivo ei todellakaan ole edelleenkään mikään superhyvä nukahtaja. Kaikki illat ei edelleenkään ole olleet helppoja. Mutta hän on nukahtanut omaan sänkyynsä joka ilta nyt kahden viikon ajan.
Olen monenkin kanssa tästä aiheesta jo Instagramin puolella keskustellut ja lisäksi painottanut että poikaa ei ole huudatettu ollenkaan, ei missään nimessä. Iltasyötön jälkeen lasken pojan sänkyyn ja jään (minä tai Matias) heiluttamaan kehtoa ja seuraamaan miten poika reagoi. Ensimmäisinä iltoina silittelin ja hyssyttelin suoraan jo pienestä ähkimisestäkin. Aiemmin poika ei koskaan rauhoittunut omaan sänkyynsä rauhoitteluista huolimatta ja hänet oli nostettava syliin nukahtamaan. Nyt kuin ihmeen kaupalla, ensimmäisestä illasta lähtien hän on rauhoittunut omaan sänkyynsä. Joinain iltoina rauhoittuminen vaatii silittelyä, joskus hyssyttelyä, joskus (onneksi todella harvoin) tutin ja ihan yksittäisinä kertoina hänet on täytynyt nostaa syliin rauhoittumaan. Joinain iltoina hän on jopa jo rauhoittunut ja nukahtanut itse. Parina viime iltana olen lähtenyt huoneesta kun olen laskenut pojan sänkyyn ja lopulta ähinöiden jälkeen hän on nukahtanut. Tämä sänkyyn nukahtaminen on kestänyt vaihtelevasti muutamasta minuutista maksimissaan noin puoleen tuntiin.
Täytyy sanoa että me olemme todella positiivisesti yllättyneitä tästä miten kaikki on tähän mennessä mennyt. Mielestäni tämä on ollut paljon helpompaa kuin odotin, ehkä siksi että aikaisemmat yritykset olivat suorastaan katastrofaalisia.
Täytyy sanoa että me olemme todella positiivisesti yllättyneitä tästä miten kaikki on tähän mennessä mennyt. Mielestäni tämä on ollut paljon helpompaa kuin odotin, ehkä siksi että aikaisemmat yritykset olivat suorastaan katastrofaalisia.
Uskon vahvasti että Iivo oli nyt ’valmis’ tähän ja siksi tämä on nyt sujunut näin hyvin kun vielä 1,5kk takaperin tilanne oli ihan toinen.
Yhtenä positiivisena asiana olen huomannut että minusta tuntuu että vaikka poika havahtuisi kevyesti yöllä niin nykyään hän saattaa välillä jopa jatkaa unia siitä itse, toisin kuin aikaisemmin. Näin ei todellakaan aina tapahdu eikä tarvitsekaan tapahtua mutta suunta on hyvä.
Seuraavaksi meillä on tarkoituksena pikkuhiljaa totuttaa poikaa nukahtamaan ’itse’. Niin kuin sanoin niin nyt jo on ollut iltoja kun Iivo on sänkyyn laskemisen jälkeen ollut ihan rauhallinen ja lopulta nukahtanut itse ilman rauhoitteluja, ja jatkossa tähän suuntaan pyritään menemään entistä enemmän. Jos poika tarvitsee rauhoittelua ja turvaa niin sitä hänelle annetaan, mutta jos nukahtaminen onnistuu ilman niin annetaan hänen nukahtaa itsekseen. Mutta täytyy sanoa että olen tosi innoissani siitä että suunta on oikea!
Seuraavaksi meillä on tarkoituksena pikkuhiljaa totuttaa poikaa nukahtamaan ’itse’. Niin kuin sanoin niin nyt jo on ollut iltoja kun Iivo on sänkyyn laskemisen jälkeen ollut ihan rauhallinen ja lopulta nukahtanut itse ilman rauhoitteluja, ja jatkossa tähän suuntaan pyritään menemään entistä enemmän. Jos poika tarvitsee rauhoittelua ja turvaa niin sitä hänelle annetaan, mutta jos nukahtaminen onnistuu ilman niin annetaan hänen nukahtaa itsekseen. Mutta täytyy sanoa että olen tosi innoissani siitä että suunta on oikea!
Lue aikaisempi postaukseni aiheeseen liittyen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti