Iivo 5kk

Mitat

Pituus: 65cm (4kk 63,5cm)
Paino: 7910g (4kk 7365g )

Jo viisi (5!!) kuukautta.. Ihan uskomatonta. Jotenkin vasta nyt on iskenyt vasten kasvoja se fakta että meidän pieni kasvaa aivan älyttömän nopeasti. Kun silloin Iivon syntyessä mietin puolivuotiasta vauvaa niin ajatus tuntui aivan älyttömän kaukaiselta - nyt se on enää kuukauden päässä!

Kasvu oli tämän kuukauden aikana tasoittunut ja painoa on nyt 7910g ja pituutta 65cm. Neuvolan th:n mukaan mennään hyvin omalla käyrällä ja on ihan normaalia että joinain kuukausina kasvua tulee vähemmän. Ja kyllähän tuon kasvun on muutenkin jossain vaiheessa rauhoituttava, muutenhan meillä on kohta pieni jättiläinen täällä! :D Tällä hetkellä meillä on käytössä suurimmaksi osaksi koon 68 vaatteet ja siirryttiin jo 4-koon vaippoihin kun kolmoset tuntuivat jo pieniltä. Neuvolassa saatiin taas rokotteita ja niiden antaminen meni hyvin, itkua tuli vähän mutta rauhoittui todella nopeasti. Rotan otti taas innolla. Ensimmäinen hammas iivolla huomattiin 7.12. ja toinen tuli läpi 15.12, neuvolasta saatiin nyt hammasharja ja aletaan pesemään hampaita.

Uusia taitoja Iivolle ei viime aikoina ehkä varsinaisesti ole tullut, mutta hän on kehittynyt jo opituissa taidoissa selvästi. Tietyllä tapaa tuntuu että etenkin hampaiden tulon aikana poika ei juurikaan kiinnostunut uuden oppimisesta, sen verran hampaat varmaan vaivasivat. Hän on selvästi kehittynyt esineisiin tarttumisessa ja niiden suuhun viemisessä viime viikkojen aikana. Kääntyminen onnistuu edelleen vatsalta selälle mutta selältään hänellä ei tunnu olevan kiire mihinkään. Omaa ääntä testaillaan edelleen jatkuvasti, etenkin kiljuminen tuntuu olevan Iivon lempijuttu ja muutenkin hän tuntuu rakastavan omaa ääntään. Vauvauinnissa on käyty hieman yli 3 kuukauden ikäisestä lähtien ja onhan siellä jo sukelleltukin! Vauvauintiin liittyen tulossa myös oma postaus mutta meidän kokemukset on tähän mennessä kyllä ehdottomasti positiiviset!

Täysimetyksellä mennään edelleen ja kasvu on ollut hyvää. Imetys on sujunut edelleen hyvin, tosin ympäröivä maailma tuntuu edelleen olevan todella mielenkiintoinen ja keskittyminen herpaantuu syömiseltä turhankin herkästi. Usein päivisin Iivo syökin lähinnä päiväunien jälkeen vielä hieman väsyneenä ja tosi nälkäisenä, silloin hän malttaa hyvin syödä tehokkaasti. Meidän syöminen on alkanut kiinnostaa poikaa jo kovasti ja lääkäri sanoi että Iivoa saa pieniä hetkiä istuttaa jo tuettuna syöttötuolissa. Pari kertaa on kokeiltu niin että on laitettu syöttötuoliin viltti täytteeksi ja Iivo istuu kyllä jo älyttömän hyvin. Pitkiä aikoja ei toki näin pientä vielä pidetä mutta tosiaan lääkärin suosituksesta pieniä aikoja on testattu. Kiinteiden aloittelukin alkaa siis olla jo lähellä meillä, siitä sitten myöhemmin lisää.

Nukkuminen on aina se polttava puheenaihe! Noh.. meillä tosiaan 4kk hulinat kestivät 3,5kk iästä noin kuukauden eteenpäin. Sitten oli hetken aikaa hyviä öitä, kunnes ehkä viikon päästä Iivo alkoi tehdä hampaita. Eli meillä on siis nukuttu melko heikosti viimeiset 1,5kk. Öisin herätään yleensä 4 kertaa mikä on tosin jo parannus aikaisempaan verrattuna pahimpien hulinoiden aikaan kun herättiin pahimmillaan tunnin välein. Toivotaan että nyt kun toinenkin alahammas tuli läpi niin meidän yöt helpottuisi. Itse asiassa viime yö meni jo paremmin kuin aikoihin joten toivoa on! Yöunille nukahtaminen on meillä nykyään jopa uskomattoman helppoa: vien Iivon sänkyyn syömisen jälkeen ja hän nukahtaa sinne itse. Eli te muutkin joiden pienet vauvat nukahtavat vain rinnalle: toivoa tosiaankin on!

Päiväunia Iivo nukkuu päivässä kahdet tai kolmet. Aamupäivän unet kestää yleensä 2-4 tuntia ja toiset unet noin tunnin. Tosin viimeksi eilen poika veteli melkein 2 tuntia toisiakin unia. Joskus nukutaan vielä kolmannet unet jos aikaisemmat unet jäävät lyhyeksi. Päiväunet nukutaan edelleen ainoastaan ulkona vaunuissa, mikä tavallaan kyllä jännittää. Mitä jos tänä talvena on todella kovia pakkasia, mitä meidän päiväunille käy sitten?

Hulinoiden aikaan Iivo vaati huomattavasti aiempaa enemmän viihdyttämistä hereillä ollessaan ja sama päti hampaiden tulon aikaan. Hän viihtyi aikaisempaa lyhyempiä aikoja leikkimatolla tai sitterissä ja syli oli place to be. Nyt tähänkin on näkynyt jo helpotusta kun toinenkin hammas tuli läpi. Ihanaa kun ollaan saamassa meidän iloinen ja aurinkoinen poika kunnolla takaisin! Nyt odotellaan jo innolla joulua ja ihan pianhan se jo onkin täällä! Meidän pienen ensimmäinen joulu.

Näin meillä tällä hetkellä! Jäikö joku asia mietityttämään? Mitä muille kuuluu?

Lue myös aikaisemmat kuulumiset:

Vauva 1kk

Iivo 2kk

Iivo 3kk

Iivo 4kk

Meidän perheen jouluperinteet

Joulu on aina ollut minulle ylivoimaisesti vuoden tärkein juhla. Olen se ärsyttävä tyyppi joka hankkii joululahjat syksyn hullareilta, kuuntelee joululauluja marraskuussa ja muutenkin hössöttää joulusta ihan kohtuuttoman paljon. Tänä vuonna jouluhössötys on jotenkin jäänyt vasta joulukuulle, mistä lie johtuu. Ehkä siitä että arkeen on kuulunut niin paljon uutta Iivon myötä ja välillä on rehellisesti sanottuna väsymyskin painanut melkoisesti. Nyt ollaan kuitenkin jo hyvin joulukuun puolella ja jouluintoni on täysillä päällä! Tällä viikolla käytiin mm. ostamassa joululahjoja ja joulukuusi. Niin ihanaa!

Joulu on ollut minulle tosiaan aika todella tärkeä juhla ja myös siihen liittyvät perinteet ovat todella tärkeitä. Niin kauan kuin muistan, on joulut vietetty kotona perheen kesken ja useampana vuonna mummini oli meillä myös viettämässä joulua. Näistä perinteistä en ainakaan vielä voisi kuvitella luopuvani vaan se ainoa oikea joulu on minulle ’kotikotona’ vanhempieni luona. Ennen joulua pyritään käymään myös mummini luona keskisuomessa, hän kun ei enää vuosiin ole suostunut lähtemään muualle joulua viettämään.

Kun kaksi ihmistä alkaa seurustella, voi juhlapyhien vietosta tulla isokin ongelma. Missä, kenen kanssa ja kenen perinteiden mukaan joulua vietetään? Vai viettääkö kumpikin sitä edelleen omien perheidensä kanssa? Minun ja Matiaksen ensimmäisenä jouluna olin juuri palannut Barcelonasta ja halusimme viettää joulua yhdessä. Ja niin teimmekin. Meille on muodostunut perinteeksi viettää jouluaatto minun vanhempieni luona, käydä jossain vaiheessa päivää Matiaksen äidin luona ja tapaninpäivänä olemme yleensä käyneet Matiaksen isän luona. Tämä toimii meillä hyvin ja samalla kaavalla mennään myös tänä vuonna.

Niistä jouluperinteistä sitten..

Jouluaaton aattoiltana viimeistään kokoonnutaan vanhempieni luokse. Talo on siivottu ja kinkku laitetaan uuniin illalla. Juodaan glögiä, saunotaan, odotetaan innolla seuraavaa päivää. Illalla paketoidaan vielä viimeisiä lahjoja salassa ja nukkumaanmennessä vatsanpohjassa on perhosia ihan kuin pikkutyttönä!

Aamulla herätään siihen kinkun tuoksuun. Vanhempani on yleensä maistaneet kinkkua jo aamuyöstä ja Oliverkin on ehkä saanut oman maistiaisensa. Aamu alkaa joulukuusen koristelulla, joulukuusi tuodaan sisään vasta jouluaattoaamuna. Kuusta koristellessa katsotaan aamun lastenohjelmia: Joulupukin kuumaa linjaa ja Lumiukkoa. En koskaan lapsena uskaltanut soittaa joulupukin kuumaan linjaan - ehkä hyvä niin.. Uskalsiko joku muu? Isäni laittaa kuuseen tähden ja valot. Äidin vastuulla oli pitkään nauhojen laittaminen ja me muut laitetaan palloja. Nykyään ehkä nauhojen ja valojen laittoon saa jo osallistua muutkin.

Kun kuusi on koristeltu, syödään aamupalaa. Riisipuuroa, mikä ei tosiaankaan kuulu minun lemppareihin. Jo lapsena söin mieluummin kaurapuuroa kuin riisipuuroa. Joka vuosi otan kuitenkin vähän ja toivon että saisin mantelin! Mantelin saaja saa perinteisesti avata illan ensimmäisen lahjan. Aamupalalla pitää tietenkin maistaa myös sitä kinkkua! Parasta se on leivän päällä, tietenkin sinapin kera.

Aamupalan jälkeen suunnataan hautausmaalle sytyttämään kynttilät. Sen lisäksi sytytetään kynttilät takapihalla karvaisten kavereiden muistoksi. Joulurauhan julistukseen mennessä ollaan sisällä ja sen katsominen - niin tylsältä kuin se etenkin lapsena tuntuikin - on aina kuulunut jouluaattoon. Sen jälkeen ollaan käyty Matiaksen äidin luona missä tarjolla on ollut jälleen kerran puuroa sekä karjalanpiirakoita, mitä ei meidän omasta joulupöydästä löydykään.

Joulusaunassa meillä käydään jo päivällä. Parasta on jos jouluna on lunta ja pääsee ennen saunaa hiihtämään!

Saunan jälkeen laitetaan jouluruuat valmiiksi ja syödään rauhassa yhdessä. Meillä pukeudutaan siististi jouluna, naisilla on yleensä mekko tai muuta siistiä ja miehillä kauluspaita. Lapsuudesta muistan sen kutkuttavan tunteen kun ei millään olisi malttanut syödä rauhassa kun odotti vain milloin joulupukki tulee. Se oli ihan parasta!

Nykyään meillä ei käy joulupukki kun ei vuosiin ole ollut lapsia kenen takia pukki kävisi. Viimeistään muutaman vuoden päästä meillekin varmasti tulee joulupukki taas jakamaan lahjat, mutta nyt ne vielä tuodaan päivän mittaa kuusen alle mistä ne illalla jaetaan kaikille. Ensimmäisen lahjan saa tosiaan avata se, joka saa mantelin joulupuurosta ja sen jälkeen lahjoja avataan vuorotellen yksi kerrallaan.

Illalla syödään suklaata, juodaan glögiä ja pelataan lautapelejä. Lautapelit on pakollinen, vaikka esimerkiksi isäni vihaa niitä. Ne vaan kuuluvat jouluun.

Joulupäivä kuluu lahjoja ihastellessa, elokuvia katsoessa ja suklaata syödessä. Tapaninpäivänä suunnataan sitten Matiaksen isän luo.

Olen joka vuosi innoissani joulusta, mutta erityisen ihana se on tänä vuonna. Vaikkei Iivo vielä joulusta mitään ymmärräkään, niin on ihanaa päästä viettämään joulua yhdessä. Lahjojen suhteen on tänä vuonna rajoitettu huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna ja tärkeintä on rauhallinen yhdessäolo perheen kanssa.

On jännää miettiä, miten meidän joulut tulevat muuttumaan tulevaisuudessa. Tänä vuonna jo varmasti Iivon aikataulut varmasti vaikuttavat päivän kulkuun jonkun verran. Odotan niin innolla sitä että Iivo kasvaa ja alkaa itsekin tajuamaan enemmän joulusta. Voin vain kuvitella miten ihanaa on seurata oman lapsen intoa jouluaattona! Saa nähdä vietetäänkö jossain vaiheessa joulua ihan omassa kotona ja kutsutaan perhettä meille.. Tällä hetkellä se ei ainakaan vielä tunnu ajankohtaiselta.

Millaisia jouluperinteitä teillä on? Oletteko alusta asti viettäneet joulua yhdessä ja onko ollut helppo sopia miten joulua vietetään? Vai oletteko pitäytyneet molemmat omissa perinteissä? Mitä samaa teidän jouluun kuuluu kuin meillä? Entä mitä eroavaisuuksia?